Rahapelilain tuorein esiselvitys perää lisäselvitystä

Valmistelut Suomen rahapelijärjestelmän uudistamiseksi etenevät kovaa vauhtia. Odotettavissa on merkittäviä muutoksia, mutta huolellisuutta vaaditaan sisäministeriön uusimman selvityksen mukaan.

Valtion monopolijärjestelmään perustuva rahapelilaki on väistämättä suuren remontin edessä. Kevään 2023 hallitusneuvottelut ovat vielä kirjoitushetkellä kesken, mutta hallituspohjasta riippumatta horisontissa häämöttää kaikkien puolueiden tukema rahapeliuudistus.

Suomalaiset ovat tottuneet pelaamaan vuosia jo Veikkauksen lisäksi ulkomaisilla vedonlyönti- ja rahapelisivustoilla. Tiedetään yleisesti, että Veikkauksen monopolisivusto ei ole paras vaihtoehto, niin kuluttajan kuin yhteiskunnankaan näkökulmasta modernissa digitaalisessa maailmassa.

Aihetta on jo selvitelty vuosien ajan, mutta viimeisimmässä uudistuksessa vuonna 2019 päädyttiin lopulta vielä monopolin suojaamiseen. Vajavaiset maksuestot, näennäiset rajoitukset ja toimintatapojen muutokset eivät kuitenkaan ole ottaneet tuulta purjeisiin, vaan Harri Sailaksen johtaman työryhmän raportin mukaan rahapelihaittojen ehkäiseminen on edelleen epäonnistunutta.

Miten käy pelaajille suunnatuille tarjouksille?

Monelle nettipelaajalle tutuiksi ovat tulleet erilaiset pelisivustojen markkinointimielessä jakamat tarjoukset. Casino bonus saattaa joutua isosti myös Suomessa päättäjien hampaisiin, kuten aiemmin olemme nähneet Ruotsissa. Länsinaapurissa päädyttiin jossain vaiheessa pelaajaetujen mainostamisen täyskieltoon, mutta tällä hetkellä pienet määrät ilmaiskierroksia sekä muutaman sadan euron talletusbonarit ovat sallittuja.

Vuosien harmaalla alueella liikkuminen on aiemmin taannut suomalaisille pelaajille jopa tuhansien eurojen tarjouksia kasinopeleihin sekä vedonlyöntiin. Ennen järjestelmän reformiakin etujen suunta on ollut alaspäin, joten tulevaisuudessa voidaan odottaa entistäkin pienempiä ja rajoitetumpia kampanjoita lisenssimallissa.

Edessä yleiseurooppalainen lisenssimalli?

Suomen sisäministeriön asettama selvitysryhmä tutustui viiteen eurooppalaiseen vertailumaahan. Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Ranska toimivat lisensoidun pelijärjestelmän mallilla, kun taas Norjassa on edelleen voimassa valtiollinen monopolijärjestelmä.

Työryhmä kehui raportissaan erityisesti lisenssijärjestelmää, jolla voitaisiin parantaa kotimaisen nettipelaamisen kanavointia valtion kannalta suotuisampaan tarjontaan. Norjassa puolestaan on tunnetusti ollut edelleen ongelmana pelaamisen valuminen valtiollisen kanavan ohi säätelemättömään markkinaan.

Ainoa varma on muutos

Raportissa väläytellään vielä mahdollisuutta myös yksinoikeussysteemin vahvistamiseen. Joka tapauksessa virallisen valtion pelikanavan ohi valuvaan pelaamiseen tullaan kehittämään uusia lääkkeitä. Tämä voi tarkoittaa IP-estoja, maksuestoja sekä uhkasakkoja ulkopuolisille toimijoille.

Selvitystyö jatkuu vielä mahdollisesti pitkäänkin, sillä muiden verrokkimaiden tekemiä virheitä ei haluta toistaa. Valmistelua tehtäneen hartaasti, jotta yhteiskunnan taloudelliset sekä sosiaaliset intressit turvataan. Valvovalle viranomaiselle luvataan lisää resursseja uuden lakipaketin valvomiseksi ja prioriteettina ainakin väitetysti pidetään pelihaittojen ehkäisyä.

Miksi rahapelijärjestelmä kaipaa uudistusta?

Virallisten lähteiden, kuten THL:n ja Sisäministeriön mukaan edelleen vain 5 prosenttia väestöstä pelaisi rahapelejä Suomen ulkopuolisilla pelisivustoilla. Määrä lienee jonkin verran suurempi todellisuudessa, kuten myös noin puolen miljardin pelivaihto ulkomaille.

Todellisuudessa tätä pelivaihtoakin voisi olettaa hieman alakanttiin arvioiduksi. Ongelma yhteiskunnan näkökulmasta on, että rahapelien tuotot valuvat valtiollisen pelintarjoajan sijaan muualle, mutta esimerkiksi pelihaittojen hoitaminen jää pelaajan kotimaan kontolle. Tähän epästabiiliin tilanteeseen pyritään vaikuttamaan uusimalla lainsäädäntöä, joka ei tällä hetkellä pysty vastaamaan muuttuneeseen kysyntään.